Monet teistä varmasti muistaa mun postauksen "pettymysten vuosi 2016" jossa kerroin kaikista niistä vuoden aikana koetuista takaiskuista jotka tuntui vielä silloinkin todella syviltä ja hirveiltä. Kuinka hullulta se sitten kuulostaakin, niin elin kai suhteellisen syvissä vesissä silloin, vaikka oikeasti kaikki olikin paremmin kuin hyvin. Olin vielä postausta kirjoittaessa todella varma, että kesällä saisin sähköpostin opiskelupaikkaan hyväksymisestä, ja niin olin vielä pääsykokeen jälkeenkin..
Kesäkuun lopussa yhtenä aurinkoisena vapaapäivänä se sitten tapahtui. Kaveri jonka kanssa tehtiin töitä koko pitkä kevät, ilmoitti että tulokset olivat nähtävillä opintopolussa. En meinannut uskoa silmiäni kun luin tekstin "varasijalla" ja soitinkin kaverilleni paniikissa, että mitä tämä tarkoittaa! Kukaan läheiseni enkä minä ei olisi ikinä uskonut että näin voisi tapahtua. Niin siinä nyt vaan kuitenkin kävi, en päässyt kouluun tänäkään vuonna.
Selvisin pahimmasta järkytyksestä suhteellisen nopeasti, sillä työpaikalla meitä pettyneitä oli useita. "Onneksi on töitä" oli se lause joka lohdutti edes vähän. Some tuntui todella vaikealta paikalta melkein tähän päivään asti mutta nyt asia alkaa olla jo sulateltu. Viime päivinä olenkin viettänyt hurjasti aikaa pohtien erilaisia vaihtoehtoja ja miettien, mikä mut oikeasti tekee onnelliseksi. Onko se edellinen pitkäaikainen unelma-ammattini joka kariintui alan suhdanneherkkyyden ja vaikeuden vuoksi, vai onko se tämä uudempi tuttavuus jonka kanssa olen kamppaillut jo kaksi kevättä koulupaikan toivossa. En ole saanut vielä mitään vastauksia omiin mietteisiin, mutta sen tiedän että jokin tarkoitus tällä välivuodella taas on. Ehkä opiskelen hieman avoimessa yliopistossa kursseja yliopisto-ajoilta pois tai ehkä vaan nautin työnteosta, bloggaamisesta ja videoiden tekemisestä kun siihen on vielä mahdollisuus, olenhan vielä niin nuori..
Tässä vähän vastauksia useita teitä askarruttaneisiin kysymyksiin, suuret kiitokset myös teille ihanille jotka huhuilitte mua takaisin bloggauksen pariin, se merkkaa mulle paljon ♥︎ Pidän teidät ajantasalla ja yritän selvittää pääni ammatinvalinnan suhteen, oma mottoni "kaikella on tarkoituksensa" pätee tähän varmasti erityisen hyvin.. Ihanaa maanantaita ihanat ♥︎
Kiva lukea pitkästä aikaa postausta sulta! Ja muista se, että sulla on asiat kumminkin hyvin - on töitä ja elämä liikkuu eteenpäin vaikkei nyt mennytkään niinkuin halusit. Kyllä sä vielä pääset tekemään just sitä mitä sä tykkäät! :)
VastaaPoistaMoikka!
VastaaPoistaVoin samaistua tilanteesesi täysin! Tuntui, että viime vuosi oli täysi floppi ja oikiksen pääsykokeissa jäin pisteen päähän sisäänpääsystä. Sain kuulla kaikilta kommentteja, että ensi vuonna sitten heittämällä sisään. Tänä vuonna luin vielä enemmän, siis aivan älyttömästi ja olin suhteellisen varma sisäänpääsystä, olinhan tehnyt aivan kaikkeni tämän kokeen eteen. Lopputuloksena samat pisteet kuin millä olisi päässyt sisään, mutta silti kolmannella varasijalla. Pettymys oli ja on suuri, eikä sitä voi oikein käsittää, että vieläkään en aloita opiskeluja. Tulevaisuus on täysin hämärän peitossa ja kaikki tuntuu aivan tyhjältä, mutta on huojentavaa, että joku muukin käy samaa tilannetta läpi!
Kliseisiä tsemppilauseita en aio kirjoittaa, koska ne ei mitään auta, mutta aika ja etäisyys vaikeaan asiaan auttaa aina!
-annika